Miten löydän vibraton?

Vibrato on haluttu mauste tyylissä kuin tyylissä. Se syntyy, kun sävel ”huojuu” tasaisesti sävelkorkeuden molemmin puolin. Vibraton laatu ja ”huojunnan” määrä vaihtelevat eri laulutyyleissä ja -perinteissä. Jotkut laulajat kokevat, että vibrato on ollut äänessä aina läsnä, toiset taas löytävät sen harjoittelulla.

Sitä, mikä vibraton saa aikaan, ei vielä tarkkaan tiedetä. Vaikka vibraton syntymiseen vaikuttavat mekanismit ovat vielä epäselvät, voimme siitä huolimatta nimetä tekijöitä, jotka näyttävät vaikuttavan vibraton onnistumiseen.

Kilpiruston kallistaminen voi aktivoida vibraton

Jos ääneen halutaan vibratoa, laulu ei voi olla toiminnaltaan ainoastaan suoraäänistä puhetta, johon on lisätty sävelkorkeudet. Kuvittele, että joku sanoo tavallisella äänellä, melkein kyllästyneesti: ”voi minua.” Sitten, kuvittele eteesi dramaattinen henkilö, joka heittää kämmenensä otsalleen, ja huudahtaa itkevällä äänellä ”voi minua!”. Jälkimmäinen esimerkki voi olla ylitseampuva, mutta sen keskiössä on totuuden siemen: dramaattisen henkilön äänihuulet olivat todennäköisesti enemmän venyneet kuin aiemman henkilön ”arkisemmassa” puhetavassa.

Kilpiruston kallistaminen näyttää aktivoivan vibraton, ja sen löytämiseksi voi kokeilla esimerkiksi itkun tunnetta tai koiran uikutusta. On huomattu, että kilpiruston kallistumisen aiheuttama äänihuulten venyttäminen edesauttaa vibraton syntymistä, olipa kyseessä pop- tai klassinen laulaja.

Aktiivinen mutta elastinen keho

Ilmavirran ja äänihuulivärähtelyn hienovarainen yhteistyö näyttäisi myös olevan vibraton syntymisen takana. Merkittävässä osassa on kehon tarvittava aktiivisuus ilman, että lihastyö on jäykkää. Toisaalta löysä kehokaan ei edesauta vibraton syntymistä.

Otetaan esimerkiksi kädenpuristus. On ihmisiä, jotka kätellessään käyttävät minimaalista työtehoa, jolloin vastapuolen kättelijä saa kokea niin kutsutun ”velton lahnan”. Tässä ei ole aktiivisuutta, vaan kättely on flegmaattinen. Toisen ääripään kättelijä taas puristaa vastapuolen käden rusinaksi. Kultaisen keskitien- , tai dynaaminen kättelijä on sen sijaan herkkä reagoimaan toisen osapuolen työtehoon, jolloin yhteinen kädenpuristus on usein napakka, tehokas, mutta silti miellyttävä.

Samalla tavalla meidän täytyy kohdata lauluinstrumenttimme: vastata sen tarpeisiin aktivoitumalla silloin, kun keho vakauttamista tarvitsee – vahvasti mutta joustavasti. Ankkurointi mahdollistaa laululihasten tehokkaamman ja tarkemman työn. Tällöin olosuhteet myös vibraton syntymiselle ovat otollisemmat. Moni laulaja kokeekin, että kun keho on aktiivisempi, toimii vibrato helpommin.

Jotta ylläolevat asiat voivat toimia yhdessä tasapainoisesti, vaaditaan keholta elastisuutta ja mukautuvaisuutta. Kuten kättelyesimerkissä, on hyvä olla mukautuva ja elastinen, ei jäykkä tai löysä. Tällöin toiminnot, joita vibratossa tarvitaan, saavat tilaisuuden päästä toimimaan.

via GIPHY

Äänihuulten vapaa värähtely

Äänihuulten vapaa värähtely näyttäisi edesauttavan vibraton syntymistä. Anna siis hengityksen olla vapaa vaihtelemaan sävelkorkeuden ja äänenkäyttötyylin mukaan. Jos hengityksen ei anneta reagoida äänihuuliin, ei vibraton ole helppoa onnistua. Lisäksi, kun äänihuulten ympäriltä avataan tilaa, pääsevät ne värähtelemään tasapainoisesti, mikä edesauttaa myös vibraton syntymistä. Voit lukea lisää aiheesta esimerkiksi taskuhuulet-postauksesta.

Tuntemattomat tekijät?

Kielen ja kurkunpään symbioosi

Kielen asennolla on valtava vaikutus kurkunpään asentoon ja toimintaan – kieli kun kiinnittyy kurkunpäähän suoraan kieliluun kautta. Sen vuoksi myöskin kielellä voi olla suuri merkitys vibratoon. Ilmeisesti jotkut laulajat hyödyntävät kieltä esimerkiksi kurkunpään toiminnan vakauttajana sekä liiallisen vibraton hallitsijana.

Nielun seinämät

Myös nielun seinämien liikkeillä voi olla vaikutusta vibraton syntymiseen.

Toistaiseksi mysteeri

Vibraton syntymisen taustalla olevat tekijät pysyvät siis vielä toistaiseksi mysteerinä. Kyseessä on kuitenkin haluttu tehokeino äänenkäytössä, ja sitä käytetään paljon. Toisaalta taiteellinen valinta voi myös olla se, ettei vibratoa käytetä ollenkaan. Sen, onko vibrato läsnä äänessä vai ei, määrittävät pitkälti laulu- tai musiikkityylin traditio sekä laulajan taiteelliset valinnat.

Alla on kolme erilaista esimerkkiä vibraton käytöstä laulussa.

Édith Piaf – L’hymne A L’amour
Placido Domingo – E lucevan le stelle
Jessie J – Who You Are

One thought on “Miten löydän vibraton?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *