Akustiikka: Mikä on yläsävelsarja?

Äänihuulten värähtely synnyttää sävelkorkeuden. Kuulemamme sävelkorkeus on sävelsarjan perussävel eli perustaajuus (fundamental frequency), johon korvammekin keskittyy. Kun laulat minkä tahansa äänen, tunnistaa korva sen siis perussäveleksi. Todellisuudessa perussävelen yläpuolella soi myös yläsävelsarja, jonka osasia (yläsävelet, ylätaajuudet) voi oppia kuulemaan korvan harjaantumisen kautta. Ilmiötä voidaan tarkastella spektrogrammin eli äänianalyysiohjelman kautta.

Alin viiva kuvaa perussäveltä (f0). Sen yläpuoliset viivat kuvaavat yläsäveliä.

Kuulemme yhden sävelen (perussävel), mutta todellisuudessa perussävelen päällä soi sarja yläsäveliä.

Vapaa äänihuulivärähtely – vapaasti soiva yläsävelsarja

Seuraavassa videossa esitellään spektrogrammiin tuotettuna yksi suora, puhemainen ääni, joka aloitetaan avoimen kurkun tunteella. Yhtäkkiä ääni muutetaan puristeiseksi, jonka jälkeen palautetaan avoimen kurkun tunne. Huomaa, miten yläsävelet häiriintyvät, kun ääni on puristunut ja äänihuulivärähtely epätasaista. Vapaa äänihuulivärähtely sen sijaan mahdollistaa usein selkeän ja kuuluvan yläsävelsarjan.

Lue lisää siitä, miten äänen kiristyminen voi vaikuttaa äänihuulivärähtelyyn täältä.

Käytetty äänianalyysiohjelma: Estill Voiceprint Plus

Lue täältä vinkit siihen, miten lauletaan ilman puristusta.

Vapaasti soiva yläsävelsarja hyödyttää merkittävästi esimerkiksi kuorolaulua, jolloin pyritään siihen, että laulajien äänet soivat hyvin yhteen.

Yläsävelsarjan tiedostamisesta on monia hyötyjä. Lisäksi kurkku- ja yläsävellaulajat osaavat vahvistaa tiettyjä yläsäveliä yhdessä perussävelen kanssa, jolloin päällekkäin kuuluu kerrallaan kaksi ääntä: perussävel sekä voimistunut yläsävel. Oheisella videolla kuullaan taitavaa yläsävellaulaja Anna-Maria Hefeleä.

5 thoughts on “Akustiikka: Mikä on yläsävelsarja?

  1. Kuorojen haaste on, paitsi saada yläsävelet soimaan, saada ne soimaan samalla korkeudella. Siihen päästään vain jos kaikilla laulajilla vokaalien laatu on sama. Vieraalla kielellä laulettaessa monen kuoron klangi sumenee, kun yhtäkkiä ei ollakaan yhtä mieltä vokaalien ääntämisestä. Yläsävelet kun soivat, jos soivat, hiukan eri korkeuksilla. — Tähän suuntaan voisitte kenties syventää tätä aihetta!

    1. Kiitos kommentista! Näin on ja asia on ehdottomasti jatkopostauksen arvoinen. Kaksi alinta formanttia (yläsävelten akustisen energian voimistumat) erottavat vokaalit toisistaan ja pienetkin erot ääntämisessä muuttavat kokonaisuutta yhteissointiin vaikuttaen. Siinä onkin kuoronjohtajalla miettimistä, millaisella harjoituksella laulajat saadaan toteuttamaan yhtenevää artikulaatiota!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *