5 syytä miksi klassisen naislaulajan täytyy kallistaa kilpirustoa

1. Olennainen osa klassisen laulun soundia Kilpiruston kallistaminen tuo ääneen pehmeyttä ja pyöreyttä, jotka ovat klassisen ääni-ihanteen kulmakiviä. 2. Helpottaa ylä-äänten laulamista Matalammilla sävelillä äänihuulet ovat lyhyemmät ja värähtelevät syvemmällä kontaktilla. Korkeat äänet sen sijaan tarvitsevat onnistuakseen sitä, että äänihuulten sallitaan venyä ja ohentua kilpiruston kallistumisen myötä. Äänihuulten venyminen ei Continue Reading

Kuorojen unelma: puhtaasti ja kirkkaasti soivat harmoniat

Kuoroja on erilaisia ja samoin kuorojen soundeja. Yhteistä niille kaikille on jatkuva puhtaiden ja kirkkaitten harmonioiden tavoittelu tyylistä riippumatta. Tässä on muutama vinkki, joiden avulla kuorosoundia voi kehittää entistä paremmaksi. Yhtenevä äänenkäyttö Laulajien äänet ”sulautuvat” toisiinsa helpommin, jos he laulavat jotakuinkin samanlaisella äänenkäyttötavalla. Jos hentoääninen laulaja ja terävä-ääninen laulaja laitetaan Continue Reading

Miten löydän vibraton?

Vibrato on haluttu mauste tyylissä kuin tyylissä. Se syntyy, kun sävel ”huojuu” tasaisesti sävelkorkeuden molemmin puolin. Vibraton laatu ja ”huojunnan” määrä vaihtelevat eri laulutyyleissä ja -perinteissä. Jotkut laulajat kokevat, että vibrato on ollut äänessä aina läsnä, toiset taas löytävät sen harjoittelulla. Sitä, mikä vibraton saa aikaan, ei vielä tarkkaan tiedetä. Continue Reading

Passaggio – siirtymä rekisterien välillä

Mikäli laulurekisterit eivät ole sinulle ennestään tuttuja, luethan ensin artikkelin rekistereistä. Yksi klassisen laulun kulmakivistä Passaggio on klassisessa laulussa käytetty termi, joka kuvaa siirtymää yhdestä rekisteristä toiseen. Suomeksi puhutaan myös ylimenoalueesta. Rytmimusiikin puolella käytetään yleisemmin termiä ”breikki”, joka kuvaa rekisterinmuutosta, joka kuullaan äkillisenä rekisterin tai äänikvaliteetin muutoksena. Klassisen laulun ihanteena Continue Reading

Ääni muokkaantuu ääntöväylässä toiveidemme mukaan

Äänen syntyminen on kolmen osa-alueen yhteistyötä: hengityksen, kurkunpään (äänihuulten värähtely) sekä ääntöväylän. Ääntöväyläksi kutsutaan putkimaista tilaa äänihuulista huuliin, jossa ääni resonoi. Ääntöväylästä käytetään myös nimitystä suodatin, sillä se niin ikään suodattaa äänihuulissa syntyneen äänen, saaden samalla aikaan kuulemamme vokaalit, konsonantit sekä äänen kvaliteetin. Ääntöväyläksi kutsutaan putkimaista tilaa äänihuulista huuliin, jossa Continue Reading